I Ching

I Ching

Transformaatioiden kirja (I Ching) on ​​teos, jota tulee käsitellä suurimmalla kunnioituksella, sillä sen oletetaan sisältävän idän viisauden ja moraalin summan. I Ching kertoo tästä 64 heksagrammissa, joista voit tutustua ja saada ohjeita – no, oikeastaan ​​mistä tahansa.

Itämainen filosofia, jonka yhdistelmä on koko teos, keskittyy Yinin ja Yangin ympärille. Siis kahden vastakkaisen voiman periaate, joka on käytännössä kaikkien itämaisten käsitteiden ja ajattelutapojen perusta. Yin ja Yang -periaate löytyy kiinalaisesta kulttuurista niinkin erilaisilta alueilta kuin kiinalaisten kirjainten kirjoittaminen, sotateoria, perinteinen kiinalainen lääketiede – ja monissa muissa paikoissa.

I Chingin maailmankuvan perusta on se, että maailma nähdään liikkeessä – jatkuvassa muutoksessa. Millä edellytyksellä tämä jatkuva liike on, että maailma nähdään kahden vastakkaisen periaatteen Yin ja Yang vuorovaikutuksena.

Nämä eivät ole taistelusuhteessa keskenään. Yin ja Yang eivät edusta hyvän taistelua pahaa vastaan, vaan pikemminkin jännitystä, joka tekee maailmankaikkeudesta dynaamisen ja liikkuvan. Sen voi nähdä esim. yhdessä vastakkaisista suhteista, jotka kuuluvat I Ching -perinteeseen, nimittäin veden ja tulen väliseen suhteeseen.

Vaikka tuli ja vesi ovat vastakohtia siinä mielessä, että vesi voi sammuttaa tulen ja tuli voi saada veden kuivumaan, tulen ja veden välinen suhde nähdään jonakin luovana – jonain, joka ehtii ja sallii elämän. Se on vesi, joka sateen tavoin kastelee siemenen keväällä, ja tuli, kuten auringon lämpö, ​​saa siemenen itämään ja kasvamaan.

I Chingin kautta kannustettua etiikkaa ja oikean toiminnan käsitystä eri tilanteissa leimaa teoksen alkuperä taolaisuudesta, konfutselaisuudesta ja itämaisesta ajattelusta. On tärkeää olla tietoinen siitä, minkälaiseen toimintaan I Ching rohkaisee ja pitää “oikeana tapana”, sillä I Ching on pitkälti opas toimiin, jotka pyrkivät auttamaan ihmistä toimimaan oikein elämän eri tilanteissa. I Ching on etiikan tai viisauden kirja, jossa ennusteet pyrkivät tukemaan ihanteellisina tai toivottavina pidettyjä tekoja.

I Chingin peruselementti on 64 heksagrammia. Mahdollisia kuuden rivin yhdistelmää on yhteensä 64, jotka voivat olla joko katkonaisia ​​tai katkeamattomia – ts. yksittäinen viiva edustaa joko Yin tai Yang.

On olemassa useita eri tapoja muodostaa heksagrammeja ja määrittää, mitkä viivat ovat vakaita ja mitkä epävakaita. Vanha tekniikka on heittää kolme kolikkoa, jolloin tietyt yhdistelmät “litteä” ja “kruunu” edustavat vastaavasti vakaat ja epävakaat Yin- ja Yang-linjat. Heksagrammimin muodostamiseksi tämän tekniikan mukaan “lyötään” yksi rivi kerrallaan.

Kun olet rakentanut yhden 64 heksagrammista jollain perinteisellä tavalla, sinulla on useita apuvälineitä saatavilla itse kirjasta I Ching.

Ensimmäinen ilmaistaan ​​itse heksagrammin muodossa, joka voidaan jakaa kahteen trigrammiin – kahteen kolmen rivin sarjaan. Jokainen näistä trigrammeista – jotka yhdessä muodostavat heksagrammin – symboloi laatua ja heksagrammiin on kokonaisuudessaan liitetty ns. kuva ja tuomio. Lopuksi on kommentteja yksittäisistä riveistä. Kommentit liittyvät muun muassa siihen, ovatko linjat stabiileja vai epävakaita. Toisesta tai toisesta riippuen sitten annetaan neuvoja.

Ihmisellä, jonka on tulkittava I Chingiä, on siis useita eri elementtejä apunaan – sekä yksittäisen heksagrammin muoto että sen varjoheksagrammi, tuomiot ja kuvat, jotka kirja linkittää yksittäisiin heksagrammeihin sekä asiaankuuluvat tulkinnat yksittäisille riveille. heksagrammi. I Ching tarjoaa ihmisten saataville näiden elementtien intuitiivisen tulkinnan kautta I Ching voi opettaa sinua toimimaan oikein elämäntilanteissa.

I Ching on vahvasti taolaisuuden innoittama. Tämä noudattaa perusnäkemystä, että mitä vähemmän ihminen puuttuu asioiden luonnolliseen kehittymiseen, sitä parempi. Kaikki sääntö on pahaa. Taolaisuuden perusasenne on etsiä tasapainoa ja harmoniaa maailmankaikkeuden kanssa ja “vähimmän vastuksen polkua”, “virrata virran mukana”.

Löydämme saman perusasenteen I Chingistä. Tässä sanotaan monin eri tavoin, että yksilöllä on parasta kulkea virran mukana ja välttää jaksoja, teitä, ihmisiä jne., joista aistii vastustusta, huonoa energiaa.

I Chingin kanta on, että ihmisen tulee seurata harmonisesti Yinin ja Yangin vuorovaikutuksen luomaa tapahtumavirtaa. Uskotaan, että ihminen on siten elämää antavan, hyvien energioiden puolella ja hyötyy näiden energioiden mukanaan tuomasta vauhdista, onnesta, hyvinvoinnista, terveydestä jne.

Tätä näkemystä jakavat monet erilaiset käsitteet, joiden juuret ovat idässä. Esimerkiksi Feng Shuissa on kyse samasta asiasta. Siivoamalla kotisi ja järjestämällä sen niin, että ns. viisi elementtiä ovat tasapainossa keskenään, vedät automaattisesti puoleesi hyviä energioita, toissijaisesti suojaat itseäsi pahoilta.

Koska I Chingiin, kuten mainittiin, on vaikutteita taolaisuudesta, katsotaan aiheelliseksi tarkastella lyhyesti, mitä termi itse asiassa kattaa, ja tarkentaa hieman enemmän siitä, mitä Vähimmän vastustuksen polulla tarkoitetaan. Voit saada suuren ilon ja hyötyä, kun tiedät vähän tästä. Sekä I Chingin tulkinnan suhteen, mutta myös yleisesti.

Taolaisuus pyrkii palauttamaan ihmisen alkuperäiseen luonnolliseen mieleensä. Taolaisuus palauttaa tasapainon, tasapainon ja harmonian ihmisen sisimpään olemukseen.

Taolaisuus olettaa, että sivilisaatio tuhoaa ihmisen, koska se murtaa ihmisen alkuperäisen todellisen luonnon. Taolaisuuden mukaan kaikki lait tulee kumota, jotta ihmisestä voi tulla laki itselleen. Kaikki tiedon tavoittelu luo omaa merkitystä ja henkistä ylimielisyyttä. Siksi kaikki tieto tulisi hävittää ja kaikki oppiminen korvata oppimisen poistamisella. Ihmisen täytyy löytää tie takaisin lapsen mieleen, turmeltumattomaan ja suvaitsevaiseen, joka elää viattomuudessa, välittömässä ja tietämättömyydessä.

Paras hallitsija reagoi näkymättömästi Taon voimalla. Mitä enemmän teet itsesi tarpeettomaksi, sen parempi. Omaa läsnäoloa ei saa tuntea, koska kaiken on kuljettava luonnollista kulkuaan yhteiskunnassa. Kaikki puuttuminen, suunnittelu ja hallinta ovat pahaa. Tästä seuraa, että kaikki hallitus, poliisi, armeija, politiikka jne. koetaan luonnollisen loukkauksena.

Taolaisuuden varhaisessa käsityksessä tao tarkoitti tapaa, jolla taivaan ja maan välinen yhteys muodostettiin. Kuninkaallisen tien (Wang Tao) piti jäljitellä taivaallista tietä (T’ien Tao). Hallitsijan tuli siis hallita valtakuntaa, kuten taivaan tahto oli. Ihmisessä olevien maallisten ja taivaallisten elementtien on vastattava toisiaan, jotta harmonia voi vallita.

Kungfutselaisuudessa tästä tehtiin kokonainen moraalifilosofia, jossa oli tiettyjä käyttäytymissääntöjä. Mutta nimenomaan sääntöihin ja tapoihin tehdyllä etäännyttiin taolaisuudesta, jolle ennen kaikkea on ominaista luonnollinen, spontaani.

Olennainen ero idän ja lännen välillä on “persoonallisuuden” käsitys. Lännessä tietoisuus on yksilöllinen asia, jotain henkilökohtaista. Idässä tietoisuus on luonteeltaan universaalia, itse asiassa se on itse olemassaolon alkuolemus.

Ihminen syntyy alun perin jumalallisena ja yhtenä maailmankaikkeuden kanssa, kun taas lännessä ihminen on äärettömän pieni, erillään ja irrallaan universumista. Itä on siis sisäänpäinkääntynyt, ts. tietoisuuden suuntautuminen on käännetty sisäänpäin itseään päin, kun taas lännen suuntaus on ekstrovertti, jossa tietoisuuden suuntaus on käännetty ulospäin, poispäin itsestään.

Se, mitä itä kutsuu tietoisuudeksi, liittyy paljon enemmän siihen, mitä me kutsumme tiedostamattomaksi, kuin siihen, mitä ymmärrämme tietoisuudella. Emme voi tuskin kuvitella tietoisuutta ilman “minää”. Koska jos minä ei ole siellä, kukaan ei ole tietoinen mistään. Minä on siksi välttämätön kaikelle kognitiolle.

Idässä ei ole vaikeuksia kuvitella tietoisuutta ilman minää. Tietoisuus nähdään siten kattavampana kuin ego, jolla on kyky ylittää ego, ja idän korkeimmissa kognitiivisissa muodoissa ego katoaa kokonaan ja kokonaan.

Itäinen on vaistomaisesti etsinyt samankaltaisuutta kuin eroa, kaikki maailmankaikkeudessa nähdään monien suhteiden risteyskohdaksi, joten itäinen uskoo, että mitään ei voi yksinkertaisesti pelkistää avaruuden pisteeseen tai hetkeen. Idän logiikka on siis enemmän sekä-että-asennetta, kun taas lännen logiikka on joko-tai. Länsimaalaiselle itämainen ajattelu voi joskus olla vaikea käsittää, koska se perustuu enemmän intuitioon kuin systemaattiseen lineaariseen ajatteluun.

Itämainen ajattelu on vähemmän kiinnostunut todellisesta tiedosta ulkomaailmasta, sen kiinnostus on enemmän olennaiseen olentoon, sisäiseen maailmaan. Se pitää parempana intuitiota kuin järkeä, symboleja käsitteille, itsensä toteuttamista minän tuhoamisen kautta, Itsen oivaltamista persoonallisuuden lisäämisen kautta.

Lännessä olemme aina erottaneet käsitteet toisistaan. Rajat vedetään aineellisen ja henkisen, ruumiillisen ja sielullisen, ihmisen ja jumalallisen, subjektin ja objektin välille.

Kaiken kaikkiaan länsimaisessa ajattelussa on monia rajalinjoja, minkä vuoksi saamme tarkat tieteet ja jyrkän eron uskonnon, tieteen, epistemologian, filosofian, psykologian, luonnontieteiden jne. välillä.

Erikseen nämä kaksi ajattelutapaa sisältävät vahvuuksia ja heikkouksia. Suurin heikkous syntyy kuitenkin, jos valitset toisen. Yleensä on hedelmällistä vieroittaa itsensä ottamasta kantaa joko puolesta tai vastaan. Parempi yrittää saavuttaa korkeampi ristiriita-ajattelu, joka käyttää molempien parasta.

Idän näkemyksen mukaan yksilöllinen ihminen on sosiaalisten käyttäytymissääntöjen ja velvollisuuden alainen yhteisöä kohtaan – vastoin länsimaista mielikuvaa ihmisestä yksilönä, joka on vastuussa omasta kohtalostaan. Sisäänrakennettu konflikti, joka piilee alistumisessa yhteiskunnan yhteisöön ja samalla olemassaoloon yksilönä, on kuvattu mestarillisesti elokuvassa; Seitsemän samuraita.

Elokuva näyttää mestarillisesti, kuinka idän ihmiset näkevät itsensä osana yhteisöä ja kuinka kaikkien itämaisen ajattelutavan mukaisten suhteiden uskotaan olevan osa toisiaan ja vaikuttavat toisiinsa. Yhteiskunta nähdään järjestelmänä, perhe alajärjestelmänä – vanhemmat ja lapset ovat kumpikin alajärjestelmä, mukaan lukien jne.

Jos yrität siis ymmärtää itäistä yhteisökäsitettä, tulet nopeasti hieman hämmentyneeksi, koska on niin monia erilaisia ​​ryhmiä, joiden jäsenenä yksittäinen henkilö näkee itsensä. Ja jokaisella näistä ryhmistä on erilaiset kirjoitetut ja kirjoittamattomat normit käyttäytymiselle.

Idän asukkaat näkevät itsensä myös osana yhteisöä, jolla on sekä historiallisia että tulevaisuuden näkökulmia. Näin ollen ihminen on hyvin vakuuttunut siitä, että esi-isiensä teot ja asenne elämään ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä. Ei vain taloudellisesti, vaan myös maineeseen, ihmisarvoon yhteiskunnassa, onnellisuuteen ja terveyteen. Tästä seuraa luonnollisesti, että esi-isiä kunnioitetaan ja kunnioitetaan suuresti, samoin kuin vastuu siitä, miten tuleville sukupolville tulee käymään.

Neuvoissaan ja ohjeissaan I Ching lähtee yksittäisestä henkilöstä ja sisällyttää analyysiinsä lähimaiseman ja suuremman maiseman – ymmärrettynä sekä aivan kirjaimellisesti maisemana, mutta myös “maisemana” perheen, ystävien, naapurit, työkaverit jne. Kaiken kaikkiaan kaikki vaikutukset, joille altistut ollessasi osa suurempaa kokonaisuutta, maailmankaikkeutta sen lopullisessa seurauksessa, pyritään sisällyttämään mukaan.

Keskeistä kaikessa on ajatus, että saavutat onnen parhaiten, jos valitset “vähimmän vastustuksen tien”.

Tätä näkemystä jakavat monet erilaiset käsitteet, joiden juuret ovat idässä. Tämä ajatus ilmaistaan ​​eri termein eri tavoilla, mutta periaatteessa kaikki kiteytyy siihen, että saavuttaaksesi onnen, vaurauden, rakkauden, hedelmällisyyden jne. sinun tulee seurata sisintä intuitiota, joka haluaa kertoa sinulle, mikä on oikein ja mikä ei ole, sinussa on jotain vikaa.

Useimmiten ilmaistaan, että elämässäsi sinun pitäisi mennä houkuttelemaan hyviä energioita, vaihtoehtoisesti suojautumaan pahoilta.

Kysyä noin Rakkaus	Kysyä noin Liiketoimintaa
Rakkaus Heksagrammimiin	Business Heksagrammimiin